You are currently browsing the category archive for the ‘Ajatusten lepo’ category.
Crunchy numbers
Madison Square Garden can seat 20,000 people for a concert. This blog was viewed about 68,000 times in 2010. If it were a concert at Madison Square Garden, it would have performed about 3 times.
In 2010, there were 126 new posts, growing the total archive of this blog to 202 posts. There were 351 pictures uploaded, taking up a total of 1gb. That’s about 7 pictures per week.
The busiest day of the year was January 3rd with 2,012 views. The most popular post that day was Unohditko laittaa tulpan kiinni….?.
Where did they come from?
The top referring sites in 2010 were kalastus.com, keskustelu.suomi24.fi, kalamies.com, keskustelu.plaza.fi, and vetouistelu.com.
Some visitors came searching, mostly for mahonkivene, mariner perämoottorit, venemessut, venemessut 2010, and billnäs huonekalut.
Attractions in 2010
These are the posts and pages that got the most views in 2010.
1
Unohditko laittaa tulpan kiinni….? January 2010
5 comments
2
Perämoottoreiden talvitestin ykkönen: MARINER! January 2010
4 comments
3
Vene 10 – Venemessut ja Top 5 tärpit February 2010
4 comments
4
Slow Boating & Folkkari October 2007
11 comments
5
Baltiasta puhaltaa, koneet saavat kyytiä, pakulla…. March 2010
10 comments
Selkeytin blogin sisältöä ja jatkoin kesän veneilytarinoita TÄÄLLÄ - ole hyvä, uudistunut Bluebrooks!
Kauden eka ISO, 2.750 kg, arvaa mikä vaapuista...
Viime keväänä hiukan myöhästyin kuhakauden avauksesta, kiitos LeTonkinois -lakan. Nyt Epifaneksen kanssa kaikki sujui loistavasti ja ehdin fisuunkin uusin opein. Kuva kertokoon avauksen…
Kuvassa näkyy yksi vinkki. Stormin persus koukku on vaihdettu kemialliseen, ohutlankaisempaan koukkuun. Valmiina olevilla merikoukuilla, tai kuten kaveri sanoo, ‘ryssänpeltipaskoilla’…, ei niitä kannata käyttää. Uros kun saattaa vain pamauttaa päin vain ajaakseen häirikön pois.
Urokset kutevat, tuokin oli vasta päässyt itse kutuhommiin. Ärhäkkä otti varsin matalasta ja aivan hintsusti peräkoukusta kiinni. Kokeilimme myös jigillä mutta ainakin alkuun varsin huonolla menestyksellä. Odotetaanpaas viikko eteenpäin…
Jigiä huuleen kuhalle, noh, ei ainakaan vielä...
Kutupuuhissa rähjääntyneet kollit muuten tunnistaa evistäkin. Varsinkin pienemmät urokset, evät ja jopa mahanalus kokonaan voi olla ‘nilellä’ kutukuoppien kaivalusta kivikkoisilla pohjilla.
Uroksen kudussa rähjääntyneitä eviä
Ainiin, rantojen lähellä liikkuessa olen törmännyt nyt useamman kerran siloneuloihin. Mikäs niitä nyt liikuttaa? Kutuaika…? Syökö kuha muuten niitä…? Eikun uistinta värkkäämään.
Siloneula vaikkei pyrstö kuvassa näykään...
Jännitys tiivistyy....
Selailin meilejäni ja silmääni osui kalastusmatkailuseminaari Kuusamossa ilmoitus. Tiesin session erinomaiseksi edellisiltä vuosilta mutta nyt pysähdyin oikein miettimään. Kuvassa oli nuori kaveri kalassa, heitto juuri lähdössä… tiukka ilme, keskittyminen harrastukseen suorastaan huokui kuvasta. Katsoin ohjelman läpi ja havaitsin että koko viikonlopuksi oli tarjolla ohjelmaa niin isillekin kuin pojillekin. Esimerkillistä ajattelua.
Pari viikkoa aikaisemmin olin poikani ja hänen kamunsa kanssa ekan kerran kalassa tälle keväälle. Haukia yritettiin ja muutama karkasikin veneen vieressä ihan viime hetkillä. Noh, koko iltapäivän suurin elämys tälle kalaretkelle oli kuitenkin jotain aivan muuta.
Vesi oli tulvinut pitkälle tielle jota pitkin pojat meloivat soutuveneellä melkoisen metelin saattelemana. Seuraava riemu syntyi kuin itsestään tulvaniitylle eksyneestä hauesta joka kuitenkin pötki pakoon poikien muliessa pellolla. Saalista tuli mutta tarkempi lajinmääritys ei ollut kovin vaikeaa…
Tulvaniityn sankarit
Sammakkosaalis?
Elämys syntyi jälleen kerran kuin itsestään; aito aika ja paikka, hauska tarina kalaretkestä ja kahden junnuikäisen yhteinen hetki keväisen luonnon keskellä. Katselin kuvia ja päätin lähteä Kuusamoon elokuussa poikani kanssa.
Kuusamon viikonlopusta lisää tuolta:
http://kaaos.infoweb.as.tietotalo.fi/Kaaos/Suomeksi/Seminaarit/2010_Seminaari/Seminaariohjelma.iw3
Katselin MM -lätkää: Venäjä-Suomi 5-0, Ruåtsi-Sveitsi 6-0. Sex måste det vara, sanoi ruotsalainen. Sekin vielä…. Hieman harmitti, ajattelin pistää tilanteen edes tasoihin merellisellä otteella ja veneilyllä. Täältä pesee:
Erä 1. Ruotsissa huolletaan puisia paatteja hyvin ja vaalien. Just-jåå…
Visbyn satama, paikallinen, alakuloinen puinen purkkari
Erä 2. Veneet peitetään huolellisesti ja suojataan tarvittaessa uudella maalilla…
Tässähän könötän
Erä 3. Åsta halvalla, pikkasen hiontaa ja silleen…
Tarviiskohan kyllästää ensin ja sitten lakkaa pintaan...?
Erä 4. Muutama pohjalaudan uusiminen ja eikun vesille!
Kaaret hyvät, klassinen väri, pari uutta lautta pohjaan...
Erä 5. Vahva köli, erinomainen suuntavakavuus pahemmassa kelissä!
Kölivene, hyvä pohjustus vedenalaisilla alueilla, klassiset värit...
Erä 6. Miniatyyriveneilyä, turvallista, ekologista ja ah, så jättekiva!
Paras hinta/laatu -suhde?
Noniin, Suomi-Ruotsi 6-0, enhän ennakoi lätkän låppuåttelua?
Kala, sukellusvene, USO....?
Jäissä talvehtinut vene sitten upposi. Kollegat kyselivät mitä sille oikeastaan on tapahtunut, onko se todellakin siellä laiturin alla? Omaa venettä laittaessa poika kävi kuvaamassa kummajaisen ja yhdessä ihmettelimme millä ihmeellä tuon nostaa. Aika villin näköinen paketti….
Eikun venehän se on ....
Yksi on joukosta poissa.
Harmillista eikä pelkästään veneen omistajan puolesta. Tuskin viereisten venepaikkojen omistajat kovin iloisia ovat. Ja jos joku sanoo että yllätys kun upposi niin pistän vielä kuvat muistutukseksi;
Hetki ennen uppoamista, sisäosiaan myöden jäässä, vene parka...
Tässä vielä näyttää hyvälle, periaatteessa...
Perä jo matkalla syvyyksiin, toinen aita uponnut, sukellus alkaa...
Siinä sitä mestaa olisi heittää lusikkaa taimenelle...
Tälle keväälle tarjoutui mahdollisuus lähteä tutustumaan Gotlantiin ja ihan parhaaseen meritaimen sesongin aloitukseen. Daamit ratsastamaan ja itse päiväksi heittämään meritaimenta.
Ensivaikutelma saaresta oli uskomaton: hevosia ja lampaita on varmaan enemmän kuin ihmisiä! Ja kalamiehelle rantaa tuntui piisaavan.
Tuttujen matkassa menimme saaren itäpuolelle ja aloitimme jo illalla parin tunnin sessiolla laakean lahden rannoilta. Pitkää hiekkapenkkaa riitti ja ajatus oli kokeilla lahdesta johon ajoittain taimenet tulevat lämmittelemään keväiseen aurinkoon.
Ekan illan rantamaisemaa, pitkää hiekkapenkkaa kahlattavaksi...
Matalaa rantaviivaa riittää ja lintuja on käsittämättömän paljon
Tukholmasta olin ostanut matkaan Sandgrävling lusikoita ja ensi tutustuminen oli hauskaa; viehe lensi kuin ohjus ja sitä oli hauska uitella tummien alueiden yli ja pudotella pysäytyksin. Ei ihme että noilla vieheillä vedetään täältä huikeita saaliita.
Sandgrävlingen ja Hexen koukkujenvaihdossa, huomaa katkennut ruosteinen vanhasta Moresildasta
Seuraavan päivän vietimme pohjoisempana ja aloitimme yhden luonnonsuojelualueen vierestä, huikeat maisemat ja herkullisen näköistä mestaa silmänkantamattomiin. Tuuli kaakosta, ei niin hyvä mutta mainingit eivät haitanneet liikaa.
Luonnonsuojelualueen majakka ja rantakivikkoa
Heittelimme majakkaniemen ilman tulosta, vaihdoimme mestaa ja kokeilimme kolmesta muustakin erityyppisestä paikasta. Ingen napp, harmi sillä maisemat olivat todella huikaisevia. Rannat hyvin helposti kahlattavissa, kivet eivät ole liukkaita ja vesi on kirkasta. Tänne uudelleen ja pidemmäksi aikaa!
Uutta lusikkaa kehään, tämä on kelvannut ennenkin!
Tämä niemi näytti vallan mainiolta....
Yhtä asiaa noin limnologin näkökulmasta jäin ihmettelemään: rannat olivat varsin paljaat, ei juurikaan vesikasvillisuutta ja rakkolevääkin erittäin vähän. Missä pikkukalat voivat piileskellä? Toki en nähnyt ainuttakaan pikkufisua, kolmipiikkiä tmv. ihan rantavedessä. Noh, eipä siellä ollut taimeniakaan, liian aikaista, pahus…
Hanhia piisaa ja taustalla makea taimenkarikko johon pääsee kahlaamalla; ingen napp
Mutta yksi oli ylitse muun; majoituspaikkamme olikin pieni kartano! Illallinen sata vuotta vanhassa salissa sai kalattomuuden tuntumaan varsin sivuseikalta…
Illallinen salissa, ei omasta saaliista... tällä kertaa!
'Mökkimme': koko talo käytössä, 6 huonetta a 2 sänkyä, taso exclusive, omat kylppärit joka huoneelle, koko paketti 200 €/vrk!!! Heittäkää meiliä jos kiinnostaa. Ainiin, WOW!
Raukarna, pohjoispään luonnonihme oli nähtävä seuraavana päivänä. Ajoimme luonnonsuojelualueelle melkoisessa sumussa ja johan valkeni: täällähän sitä olisi pitänyt olla kalassa! Kuvat kertokoot…
Kivikkoa silmänkantamattomiin, rantaa kilometritolkulla...
Tane tyrskyn takana, vavat Visbyssä, aijai....
Aavemainen maisema kalastaa - tänne tulen uudelleen
Meri valuu ihmisten niskaan
Islannin pömpelissä luonnonvoimat ovat vahvasti läsnä! Lähes aidon tuntuisesti kastuin, henkeäsalpaavaa elämystä! Eikä tuo kalaparven keskelle joutuminenkaan niin kovin tavallinen kokemus ollut…
Kalaparvi ui yleisön sekaan, wow!
Jäin odottamaan tulivuoren purkausta, olihan maailman taivas täynnä Islannin tuhkaa…
Islanti syöksee tulta ja savua...' No cash, only ash'
Islanti purkautuu - WOW!
Exploration of the Orient - Kiinan paviljonki sateen jälkeen
Sisään hämmentävän näköiseen rakennukseen. Kävelimme hitaasti ja jos Australian esitys oli ainakin minusta kovin heikko niin nyt oli pakko sanoa WAU! Luontoa, vettä (pidän kiinni teemastani, vaikka ripuli onkin jo ohi, tosin en ole syönyt lämmintä ateriaa kahteen päivään…), puuta ja ennenkaikkea historiaa. Paviljongin idea olikin katsaus historiaan ja visio tulevaisuudesta. Eri maakunnat esiintyivät omilla avuillaan sulassa sovussa, jopa Tiibet…
Vesi valui seinällä ja valoshow lattiassa - Kirnun kopio!
Kivilattialla välkehtivä vesi oli upea - tuon minäkin haluan kylppäriin!
Vasta kuvia katsoessani tajusin; kiinalaiset ovat kopioineet Kirnumme sisätilojen idean! Luontoelämykset valuivat, liikkuivat ja elivät seinillä ja lattioissa. Juuri niinkuin Suomen Kirnussa! Ai saamari, mikä se tämmöinen kansa on joka elää ja vaurastuu kopioinnilla ja sensuurilla? ‘Looking forward to future….’ mainostetaan Kiinan ‘Tötteröä’ , sallittakoon tässä vaikka ripulin piikiissä; jos olisi järkevä niin pitäisi miettiä miten globaalista asiasta Kiinan kohdalla onkaan kysymys ja toisaalta, ehkä niitä Kiinan poikien osakkeita kannattaa sittenkin ostaa eikä matkustaa Kreikkaan…
Mekong -jokikin virtasi lattiassa ja seinillä valui lunta ja jäätä
Historiaa pulppusi oikeastan joka puolelta ja tyylikkäästi. Erinomainen idea jaotella Kiinaa eri alueisiin, tuli jopa tunne että tänne haluan tulla uudelleen. Hiljainen kunnioitus kansan historiaa kohtaan kasvoi sisälläni vaikka jo pari päivää olen yrittänyt olla mukakohtelias vaikka vain joka 20:s kiinalainen puhuu englantia. Ja on töykeä ja välinpitämätön, paisti Expon alueella.
Ehkä… Onneksi oli kiire, huomenna uudelleen katsomaan, jos ehtii.
Shaanxi - tässä kohtaa oli pakko katsoa tarkemmin...
Elävännnäköisiä nukkeja, paitsi etteivät olleet!
Kala Kiinan kulttuurissa - back to basics
Kalat uivat Australian paviljonkiin
Tiesittekö että joka seitsemäs aalto on ‘se suuri’? Australian paviljonkiin sisään marssiessa kuljimme päällemme kaatuvan aallon alta ja jäimme pohtimaan merialueiden tilaa ja rannikon merkitystä niiden lähellä asuville. Samalla kun kirjoitan tätä niin mieli synkkenee yhä enemmän kuunnellessani uutisia Meksikon lahdelta. Kuvat öljyyn tukehtuvista merikilpikonnista kertovat omaa karuaan totuutta ahneudestamme meren rikkauksiin…
Shanghain ylpeys kohoaa taivaalle ja hiiliproomu kulkee kohti kohtaloaan
Shanghain läpi kulkee Huangpu -joki jonka vedenlaatu ei varmaan kaipaa kovin suuria tutkimuksia. Istuskelin iltapäivällä joen partaalla ja mietin Australian Great Barrier Reefiä, Meksikon öljytuhoa ja Kiinan vesiongelmia. Varsinkin kuin oma ripulini alkoi jo hellittää, enää ei tarvinnut benchmarkata jokaista vessaa….
Haibao -maskotti katukuvassa, asent A, 'meaning people'
Kahden ripulipäivän jälkeen ShanghaiExpon maskotti Haibao alkoi vihdoin hymyilemään minullekin. Vai oliko se aasilaista ‘ystävällisyyttä’? Expon jokapaikassa hokema ‘Better City, Better Life’ slogan ei oikein vielä avaudu minulle, hiiliproomut ja silmiä kirvelevä ilma ei oikein vakuuta. Maskotin sininen väri pani merestä kiinnostuneen minäni ahtaalle: Shanghai kuvaa haibaon sinisellä värillä ‘merta, tulevaisuutta ja teknologiaa’, omaa sisäistä olemustaan. Teki mennä tirvasemaan maskottia kuonoon kehnosta huijausyrityksestä. Valitsin kuitenkin teputtamisen Kiinan paviljonkiin, sen verran äreän näköisiä paikallisia mileesejä oli ympärillä…
Työskentelen IT-alalla, asun meren äärellä. Rakastan klassikoita -puuveneitä, alfa romeota, nautin illallisista hyvien ystävien seurassa.
Lukijakommentit