Nautimme yhtä paljon veneilystä kuin pysähtymisestä erilaisiin luonnonsatamiin. Hitaasti elämyksiä, aistimuksia ja muistoja keräten. Toinen meistä lukee tauolla kirjan, nauttien auringosta ja kallion pinnalla lämmenneen jäkälän tuoksusta. Joskus yrittäen ikuistaa akvarelliin auringonlaskun värit. Toinen meistä kalastaa ja tarkkailee luontoa.

Meri velloo houkuttelevana kalamiehelle, purjehtijalle...

Lemmikit ja ratsastusharrastus pysäyttävät, ei tarvitse ajatella mitään kun keskittyy hevoseen tai silittää omaa koiraa. Blogissa kirjoitetaan paitsi veneilystä, myös kalastuksesta ja luonnossa liikkumisesta, sekä kaikenkarvaisista ystävistä, rescue-koirasta ja hevosista.

Krtek on hypännyt salaa kyytiin!

Lukuhetki merellä, keskellä seikkailua, ajatusten lentoa...

Aamulla kaikki näyttää kauniimmalle...

Neljä vuodenaikaa kuuluvat veneilyynkin jos sen oikein oivaltaa. Loppusyksystä voi ennakoida keväisen vesillelaskun kaaosta tekemällä telakoinnin ajan kanssa ja miettimällä jo valmiiksi minkä voi tehdä silloin. Talvellakin venettä voi huoltaa ja korjailla. Ainakin itse viihdyn jo pelkästään käydessäni telakointialueella, miettiessäni kevään tuloa ja uusia retkiä…

Espoo, Haukilahti 1.1.2010: tukevasti jäässä