Espoon Geysir vs. Islanti?

Geysir keskellä Espoota - Hauenkalliontiellä virtaa vihreää vettä

Ajelin kotiin veneeltä sunnuntai iltapäivällä ja oikoreitillä törmäsin suoraan aivan kuin geysirin purkaukseen. Kuumaa vettä suihkusi taivaalle melkoisella voimalla ja kohinalla! Hämmästys oli ohikulkijoilla melkoinen, ihan kuin Islannissa tokaisi joku. Kaukolämpöputki paukahtanut arveli toinen, eikun Haikaranpesä vuotaa…

Kaukolämpöputken rikkoontuminen ja vihreän veden geysir

Kaukolämpöputkihan se oli ja useampi olikin jo soittanut Hätäkeskukseen. Keskuksesta oli varoiteltu veden myrkyllisyydestä, vihreääkin se näkyi olevan. Vesi valui iloisesti alas katua kohti Gräsanojaa. Kohta on Haukilahden satamassa vesi ihan eri näköistä tuumailin itsekseni.

Vihreää hulevettä viemäriin ja eikun mereen

Googlailin hieman ja selväksi tuli ettei vihreä vesi nyt aivan hirvittävän myrkyllistä ollut. Värjäyksen idea on juuri paljastaa kaukolämpöverkon mahdolliset vuodot. Mutta ajatus vihreästä vedestä ja sen valumisesta mereen muiden sulamisvesien kanssa hieman harmitti. Ja se Islanti ja ne geysirit.

Kalamatkoja Islantiin GOEXPO -messuilla, kallis rasti....

GOEXPO -messuilla käydessä nappasin esitteet Islantiin matkoja järjestävältä yritykseltä. Yksi unelmistani sai bensaa liekkeihin varsinkin kun olin syksyllä nähnyt huikean esitelmän Islannin kalastusmahdollisuuksista. Ei niinkään lohenkalastus vaan taimenenkalastus huikeissa maisemissa. Maa olisi halpa juuri nyt ja sielläkin olisi yksi tulivuori juuri tällä hetkellä ihailtavissa…

Aurajoessa aiotaan harrastaa ryöstökalastusta!

Tykkivene Karjala ja Suomen Joutsen - kaksi aikansa klassikkoa, toinen puuta toinen rautaa ja turbiineja...

Piipahdin Turussa ja halusin nähdä palan merellistä miljöötä ihan siinä Turun linnan vieressä; Forum Marinumin ja ne wanhat paatit siinä pihassa. Uljaalla tykkivene Karjalalla tuli seikkailtua laivastoaikana ja saatua jopa Hoburgin niemen kastekin jossain Gotlannin tasalla. Vieläkin oksettaa ja karmii kun muistelee sitä raa’an sillin syöntiä kannella… 

Suomen Joutsen maaliskuun illan hämyssä...

Suomen Joutsen vain muutoin saa pikku pojan geenistöni värisemään. Se vain on niin uljas vaikka nököttääkin tuossa kurapurossa hieman alakuloisena, ihan kuin sekin odottaisi milloin se Myllysilta romahtaa ja ties mitä tapahtuu alavirran aluksille…

Turun uusi matkailunähtävyys, tämänhän se Beckham halusi nähdä!

Ja se silta, sehän piti kuvata. Olihan se notkollaan, varsin hassun näköisenä. Jäällä hääri kolme miestä iloisen keltaisissa suojaliiveissä. ‘Pääsiäinen tulossa kun kaupungin miehet noin pukeutuu’, vinuiltiin. Tulvasuojelusta ja romahdusriskin pienentämisestä puhuttiin mutta pari Raision herraa tiesivät totuuden: ne on verkkoi laskemassa!

Myllyn alla notkuu, aikas hauskan näköinen...

“Se on kattokaas lohijoki tää Aurajoki, tommooseen roiloon on helppo laskee tuhdimpikin verkko. Ja noppee kokea, näillä keleillä. Polliisit on saartaneet koko alueen, ei sinne kukkaan mene ilman lupaa ronkkimaan. Kattokaa  ny: yks kokkee syvvyyren valmiiks, hakevatten Pyyntivälineestä nailonit ja ehtoolla laskevatten. Eik o hyvä ajatus?” …tuumittiin töyräällä. 

Verkkoroilo turkulaisittain, ihan lohijoessa...

 Noniin, olisihan tuo pitänyt arvata itsekin. Eikun romahduskahville tai Beckhamei bongaamaan, olivat kuulemma juuri lähdössä kentälle….

Lohta kalastamaan Tenolle vai Kuningasravun perään Jäämerelle?

Lohiperhot valmiina, Tenolle vai Norjaan?

Istuskelin pilkillä ja nautin kalassa olemisesta. Mieleen tulvi kesäisiä fiiliksiä ja kalastusta…Yht’äkkiä huomasin haaveilevani lohijoesta, Tenosta ja Norjasta. Viime kesän Norjan reissun jälkeen jäin haaveilemaan vanhasta tutusta, Tenosta ja yöttömästä yöstä. Halusin Tenolle, kiivaasti.

Nuorgam, Teno, Alaköngäs ja lohensoutajat, vesi korkealla...

Kaivoin kotona esiin kuvia viime vuosien reissuista. Selasin nettiä ja keksin sen; muutama vuorokausi lohestusta soutaen, vähän vesitilanteen mukaan ja sitten tunturiin tai Jäämerelle. Ja miksei vaikka perhoa uittamaan vaikka Komagille. Tai rautuja jahtaamaan ylängöille. Testasin ajatusta parilla kaverilla ja kotijoukoilla. Kotona mietteliäs “hmn” tarkoittaa yleensä “kiitos, mutta ei kiitos”. Teno nähtiin muutama vuosi sitten, eikä Tenon lohensoutu tainnut puoliskoon tehdä ihan lähtemätöntä vaikutusta.

Olimme aiemmin käyneet maistelemassa kuningasrapuja, ja kun ei kummankaan suu ihan tuohesta ole, päätin kokeilla tuosta narusta vetämistä. Ensin täytyy tietenkin selvitellä taustoja. Tutkin nettiä ja kilautin kaverille. Sain heti tietoa yhden safarijärjestäjän  Kuningasrapusafarista ja kuviakin.

Rysä ylös, tässä sitä Kuningasrapua sitten on!

Jäämeri ja Kuningasrapua, tämän minäkin haluan!

Norjassa kaikki on isompaa, ravutkin....

Kieltämättä ajatus on mainio, yhdistetään eri intressit, jos pelkkä lohensoutu ei koko joukkuetta kiinnosta, lohi-kuningasrapu-yhdistelmä kylläkin. Katsotaan, nyt täytyy löytää vielä majoitus Tenojokivarresta, Norjasta jo löytyikin….

Kunigasrapua kaksin käsin, perusannos tunti pyynnin jälkeen....WOW!

Kuvien innostamana jatkoin suunnittelua. Juksaaminen ei olisi hassumpaa, iso ruijanpallas voisi olla mukava ylläri. Turskaa, seitä ja kissakalaa nyt ainakin saa, ja tuoreena.

Kissakala koukussa, kohta on vipinää kannella...

Kapulaa hampaiden väliin, muutoin varpaat vaarassa

Parvi kohdalla, seitä joka koukussa, hymy herkässä...

Kaksi Turskaa :)

Viikinkiveneistä mallia

Matkalla lohta kalastamaan; Naeroydalselvan suulla oli entisöity muinainen viikinkikylä veneineen kaikkineen! Upeita, eikö vain?

Norjalainen uisteluvene?

Ja minun loheni! Catch&release käynnissä….. Tämä kala soitatti perhosiimaa todella komeasti! Palaan vielä joelle….

Mene kutemaan, viikon ainoa loheni...

Ainiin, Naeroydalselva oli ainakin yksi kauneimmista joista joita olen nähnyt. Mielettömät maisemat!

Tässä poolissa majaili useampi iso lohi....