You are currently browsing the tag archive for the ‘talvihuolto’ tag.
Kala, sukellusvene, USO....?
Jäissä talvehtinut vene sitten upposi. Kollegat kyselivät mitä sille oikeastaan on tapahtunut, onko se todellakin siellä laiturin alla? Omaa venettä laittaessa poika kävi kuvaamassa kummajaisen ja yhdessä ihmettelimme millä ihmeellä tuon nostaa. Aika villin näköinen paketti….
Eikun venehän se on ....
Yksi on joukosta poissa.
Harmillista eikä pelkästään veneen omistajan puolesta. Tuskin viereisten venepaikkojen omistajat kovin iloisia ovat. Ja jos joku sanoo että yllätys kun upposi niin pistän vielä kuvat muistutukseksi;
Hetki ennen uppoamista, sisäosiaan myöden jäässä, vene parka...
Tässä vielä näyttää hyvälle, periaatteessa...
Perä jo matkalla syvyyksiin, toinen aita uponnut, sukellus alkaa...
Hankimme siis 1949 rakennetun hyväkuntoisen folkkarin vuonna 2007. Vene oli kuntoonsa nähden hyvin edullinen, karvan verran alle 4 000 euroa.
Yksi pieni kustannuserä
Paljonko arvioit että puuveneen kunnostukseen ja ylläpitoon on sen jälkeen menee rahaa kolmessa vuodessa?
Veneilyssä ei tietenkään koskaan pidä laskea kustannuksia, sehän on harrastus. Hauskimmat kaverit kyllä sanovat, että kannattaa ennemmin mennä suihkuun ja repiä siellä seteleitä niin pääsee helpommalla samaan elämykselliseen tasoon kuin purjehtiessa, siis rahallisesti ja märkyysmielessä… joka tapauksessa, päätin vihdoin laskea paljonko jaloon harrastukseen on uponnut rahaa.
En ole pitkään aikaan tehnyt kirjanpitoa, vaikka sillä joskus leipänikin tienasin. Silti kävin läpi säilyttämäni kuitit kolmelta vuodelta, ja ryhmittelin kulut joka vuodelta 2007 – 2009:
- pohjatöihin (siis hiomapaperit, kaapimet, maalinpoistoaineet jne.)
- lakkoihin, maaleihin ja muuhun pintakäsittelyyn sekä siveltimiin, teippeihin jne.
- muihin tarvikkeisiin sekä patjojen uusintaan
- työkaluihin (Metabo epäkeskohiomakone, Fein Multimaster, Kärcher imuri…)
- pukkeihin, katokseen ja pressuihinu
Laskin vielä erikseen venepaikkojen, vakuutuksen ja seurojen jäsenmaksujen sekä kurssien kustannukset – niistä myöhemmin.
ARVAA JA ÄÄNESTÄ ALLA HUVIKSESI PALJONKO HARRASTUKSEEN, SIIS SEN TARVIKKEISIIN JA MATERIAALEIHIN, ON PALANUT RAHAA? KERRON VASTAUKSEN HETI KUN OLEN TYRMISTYKSESTÄNI TOIPUNUT…
Kiukuttaa kun ei pääse veneelle puuhastelemaan. Hiottavia pintoja olisi yllin kyllin kun tavoitteena on saada vene veteen wapuksi. No, otin niskasta kiinni itseäni loppiaisena ja aloitin sisältä irroitettujen listojen ja pentterin osien hionnan taloyhtiön verstaassa. Hieman oli ote alkuun hukassa mutta hyvä fiilis syntyi nopeasti alkoi tulla jälkeä. Mutta; kyllä sisätiloissa on imuria käytettävä koko ajan. Pari kertaa unohtui ja eipä ollut ihme että nenän limakalvot alkoivat vuotaa verta – kiitos mahongin!
Pentterin sisältä, Soudal pelastaa puun halkeamiset...
Tänään kävimme laittamassa toisenkin sivun alaosan pressuilla peittoon, ajatuksena siis että molemmat päädyt ovat auki ja läpiveto kuivattaa venettä. Nitojalla ensin pressua kiinni, sitten listat ja narut jne. Samalla laitoimme vaarnat useisiin kohtiin, jotta halli varmasti pysyisi paikallaan -olihan se jo liikkunet edellisessä kovemmassa kelissä noin 30 senttiä. Yläosat molemmissa päädyissä ovat korkeimmasta kohdasta auki, jotta kosteus ei tiivistyisi pressuun ja siitä kannelle. Tosin pitkä päällyspressu vähän estää ilman kiertoa -kai sekin ongelma pitäisi vielä jotenkin ratkaista. Vaarnoiksi kelpasivat raudoitusraudat – käsipelissä, rautasahalla sopivan mittaisiksi pätkittyinä.
Ruotsalaisen puuveneen hoito-kirjan mukaan katoksessa pitäisi olla hyvä tuuletus tammikuun alkuun, sitten kaikki helmat tiiviisti kiinni, jotta kosteus pysyy hallin sisällä ja suojelee venettä.
TALVIHUOLTO 2009
Runko:
Le Tonkinois-lakan tämän vuotinen vuosikerta aiheutti runsaasti harmia. Jouduimme tekemään noin kolminkertaisen työn. Lakka ei asettunut, vaan helmeili ja valui, rypistyi. “Vuosikerroissa on eroja!” totesi maahantuoja. Kylkiin mattahionta ja kylkien lakkaus, rankkojen välihiontojen jälkeen noin 4 uutta kerrosta kylkiin seitsemän päälle. Ehkä yksi kerros juuri tätä lakkaa olisi riittänyt, ensi keväänä siis vain mattahionnan jälkeen yksi kerros lisää. Vaikeudet hatuttivat, varsinkin kun ensimmäisellä kerralla sain kylkiin todella upean flyygelipinnan -kun on nähnyt mitä tulos parhaimmillaan on, ei mikään muu enää kelpaakaan. Pohja (vesirajan alapuolelta) hiottiin kevyesti ja maalattiin uudelleen pohjamaalilla. Muutamissa pienissä alueissa paistaa puu -syksyllä hionta ja kyllästys ja maalaus. Huoltokirjan mukaan pohja on vimeksi otettu auki ja kyllästetty / käsitelty perusteellisesti vuonna 1997.
Kansi:
Ei toimenpiteitä, kansi likaantui melko lailla Suomenojan rakennustyömaan pölyssä. Ehkä maalataan ensi talvena uudelleen, helmenvaaleaksi.
Sisätilat:
Käsittelyssä istumakaukalon mahonkiset lattialaudat, sisäpuolen mahonkipinnat ja katon. Kyllästin katon ennen joulua 2008 sisäpuolelta pellavaöljyn ja sinkkinaftenaatin seoksella. Tiputtelin pellavaöljykyllästettä hieman myös limisaumoihin. Keväällä jatkoin katon käsittelyä ja kyllästin sen vielä Hempelin Impreg 1:llä ja viimeistelin Impreg 2:lla. Impreg 2 jättää kauniin, mattahohtoisen pinnan ja tumma mahonki-vaalea tammi-raitaiset poikkikaaret ovat kauniita. Le Tonkan lakan tämänvuotisen paskan laadun vuoksi, kajuutan mahonkiset sisäpinnat ehdittiin kyllästyksen ja petsauksen jälkeen lakata vain kahteen kertaan ennen vesillelaskua ja jälki oli todella rumaa. Teetin ompelijalla uudet patjat ja väliverhon keulapiikin ja ”salongin” väliin löytämästäni hieman kustavilaistyylisestä kankaasta.
Masto:
Paikkalakkaus, ensi talvena puupuhtaaksi, kyllästys ja lakkaus.
Puuveneilijän talviloma
Työskentelen IT-alalla, asun meren äärellä. Rakastan klassikoita -puuveneitä, alfa romeota, nautin illallisista hyvien ystävien seurassa.
Lukijakommentit