You are currently browsing the tag archive for the ‘vene’ tag.
Hankimme siis 1949 rakennetun hyväkuntoisen folkkarin vuonna 2007. Vene oli kuntoonsa nähden hyvin edullinen, karvan verran alle 4 000 euroa.
Yksi pieni kustannuserä
Paljonko arvioit että puuveneen kunnostukseen ja ylläpitoon on sen jälkeen menee rahaa kolmessa vuodessa?
Veneilyssä ei tietenkään koskaan pidä laskea kustannuksia, sehän on harrastus. Hauskimmat kaverit kyllä sanovat, että kannattaa ennemmin mennä suihkuun ja repiä siellä seteleitä niin pääsee helpommalla samaan elämykselliseen tasoon kuin purjehtiessa, siis rahallisesti ja märkyysmielessä… joka tapauksessa, päätin vihdoin laskea paljonko jaloon harrastukseen on uponnut rahaa.
En ole pitkään aikaan tehnyt kirjanpitoa, vaikka sillä joskus leipänikin tienasin. Silti kävin läpi säilyttämäni kuitit kolmelta vuodelta, ja ryhmittelin kulut joka vuodelta 2007 – 2009:
- pohjatöihin (siis hiomapaperit, kaapimet, maalinpoistoaineet jne.)
- lakkoihin, maaleihin ja muuhun pintakäsittelyyn sekä siveltimiin, teippeihin jne.
- muihin tarvikkeisiin sekä patjojen uusintaan
- työkaluihin (Metabo epäkeskohiomakone, Fein Multimaster, Kärcher imuri…)
- pukkeihin, katokseen ja pressuihinu
Laskin vielä erikseen venepaikkojen, vakuutuksen ja seurojen jäsenmaksujen sekä kurssien kustannukset – niistä myöhemmin.
ARVAA JA ÄÄNESTÄ ALLA HUVIKSESI PALJONKO HARRASTUKSEEN, SIIS SEN TARVIKKEISIIN JA MATERIAALEIHIN, ON PALANUT RAHAA? KERRON VASTAUKSEN HETI KUN OLEN TYRMISTYKSESTÄNI TOIPUNUT…
Vanha rouva nostettiin ylös Suomenojalla 18. lokakuuta 2007.
7,64 pitkän ja 2,3, metriä leveän veneen ja maston nosto ja siihen liittyvät tehtävät olivat jo sinänsä uutta pienellä alumiiniveneellä aiemmin veneilleille. Käyttämällä kokenutta nosturifirmaa (Pekka Parppei) pääsee monesta pikkumurheesta. Nosto meni hyvin ja pohja osoittautui todella siistiksi ja hyvässä kunnossa olevaksi.
Ostimme pukin ja pressukatoksen rakenteet käytettyinä ja rakensimme pitkän tuumaustovin jälkeen kunnon pressukatoksen, noin 10 metriä pitkän ja 3,5 metriä leveän.
Ensimmäinen haaste voitettu. Nyt vanha rouva voi kuivatella puisia rakenteitaan rauhassa ja odotella pintaehostuksen alkamista.
Hankimme puisen kansanveneen, folkkarin, 29. elokuuta 2007.
Toinen meistä on veneillyt paljon ja hallitsee merenkulun, toinen ei juurikaan hallitse merenkulkua, mutta on gastina kyllä purjehtinut jonkin verran. Mieleen tulee vanha vitsi poliiseista, joista toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa…
Joka tapauksessa, vahva viehtymys puuhun, sen tuoksu ja tunnelma saivat meidät unohtamaan lasikuituiset matkaveneet. Viime talvena käyty huonekalujen entisöintikurssi loi uskoa siihen että puuveneenkin käsittelystä kyllä selviää. Halusimme liikkuvan kesämökin. Mitä tulee heikkoihin purjehdustaitoihin, niin uskomme että kaikki on opittavissa ja että kansanvene (nimensä mukaisesti) sopii aloittelijallekin.
Ensimmäinen kansanvene syntyi Göteborgissa 23. huhtikuuta 1942.
Meidän “Jääkyyhkymme” SF-263 Alkan syntyi 1949 Motalassa, Strömmens Båtvarv-nimisellä telakalla. Ensirekisteröinti on tehty Rickie-nimellä Pohjoismaiden vanhimpaan, 1830 perustettuun, ruotsalaiseen purjehdusseuraan Kungliga Svenska Segel Sällskapet.
Vanhalla rouvalla on ollut muutama omistaja ja häntä on huolellisesti hoidettu aina viime vuosiin asti. Hänet purjehdittiin Porvooseen pari vuotta sitten. Nyt on meidän vuoro pitää hänestä huolta ja huolehtia siitä että 60-vuotispäiviä vietetään kunniakkaissa merkeissä, kauniimpana kuin koskaan. Haastetta riittää noviiseilla…
Syyskuussa ajoimme veneen Porvoosta Espooseen ja teimme muutamia retkiä lähisaariin moottorilla. Veneen vakaus, hyvä henki ja turvallisuus teki välittömästi vaikutuksen ja vaikka moottorin sammuttua olimme kerran todella lähellä oikeata merihätää tuntui siltä että vanha rouva purjehtii suotuisissa myötätuulissa.
Työskentelen IT-alalla, asun meren äärellä. Rakastan klassikoita -puuveneitä, alfa romeota, nautin illallisista hyvien ystävien seurassa.
Lukijakommentit