You are currently browsing the tag archive for the ‘veneily’ tag.
Saimaa Boating / Uudenlainen tapa omistaa vene
Miksi? Tiedän monien Saaristomerta kolunneen harkinneen veneilyä Saimaalla - satamissa on tilaa, sinilevistä ei tarvitse välittää ja parhaimmillaan pitkillä selillä pääsee melkein merelliseen tunnelmaan (MELKEIN!)…
Savonlinnalainen yritys on siirtänyt lomaosakemallin veneilyyn - veneistä myydään kymmenesosan osuuksia, jotka oikeuttavat kahden viikon veneilyyn Saimaalla joka kesä. Edullisimmillaan veneenomistajaksi pääsee 5 500 euron osuudella. Ihan mielenkiintoinen lähestysmistapa veneilyyn tämäkin. Omaa silmää hiveli esillä ollut Nidelv 28 Classic.
Muuten, jos todellakin olet kiinnostunut loistvasta veneilyvaihtoehdosta, viimeiset viikot taitavat olla myynnissä, sillä sen verran kova kuhina kävi osastolla su ip…
Wobbleri , Kalastustarvikeliike / Jigiperho hauenkalastukseen
Mitron Timpalta kannattaa aina käydä kysymässä mitä uutta tapahtuu kalastuksessa. Nyt kouraan lyötiin haukiperhon näköinen karvakasa jonka pää oli rakenneltu 50 gramman jigopäästä. Loistava oivallus, lentää ja on varmaa että kelpaa hauelle…
- E.V.Trutat rivissä, osa itse Virolaisen Erkin tuunaamia, jälleen Wobbleri. Klassikko meritaimenuistin uudella, loistavalla pinnoitteella. Vierestä löytyy muuten LGHn vaappuja sekä JANin mainioita ottipelejä.
Hobie Kayak / Hauskanpitoon ja hyötykäyttöön
Miksi? Taas yksi lähimiljöön tutkimiseen sopiva hauska vekotin. Oma vauhdikas mielikuvani Hobiesta liittyy hauskanpitoon pienellä katamaraanilla ja trapetsilla roikkumiseen hiukset vettä viistäen. Nyt on kyse hieman erilaisista Hobie-menopelistä, nimittäin kajakeista.
Malleja on erilaisia yksiköstä trimaraaniin – hauskanpidon (näissä kajakeissa on polkimet ja purjeet)lisäksi kajakkia voi käyttää vaikkapa kalastukseen tai linnustukseen… Osastolla 2d4 pääsee varaamaan testiaikoja ja koeistahtamaan kajakkiin, ilman liivejä!
Pepe Korteniemi / Fiilistelyyn
Miksi? Eri osastojen “Tingeltangelin” jälkeen on ihana levätä hetki ja ihailla ammattitaidolla vangittuja vauhdikkaita purjehduskisojen hetkiä. Upeita valokuvia ja visuaalisia oivalluksia rauhoittavassa hallin nurkassa.
Meripelastusseuran meripelastusnäytös Uimarialtaalla / Letkauinti
Miksi? Lapsille löytyi erilaista ajanvietettä -optarin koepurjehdusta, purjeen noston harjoittelua, solmujen harjoittelua ja ihan pienempiä ehkä “säväytti” Terhi-veneellä veneilevä muumi. Hauskinta kaikenikäisillä tuntui silti olevan uimarialtaalla – meripelastusnäytöksiä katsoessa tai letkauintia kokeillessa.
Näin harjoitellaan sitten sitä viisautta vesillä, ainakin kaksi kundia vieressä kuittasi ‘et meidän isi lenti kans saman lailla mut se löi kans päänsä…’
Terhi on oivaltanut; Muumi -tuunattu vene. Hienoa, kertakaikkiaan. Mutta miksi vasta nyt? Ja missä ovat KALEVALA aiheiset veneet ym. ‘Everything is storytelling’ … veneily-yrittäjät, ottakaa onkeen!
Kokonaisuudessaan täysin tyhjästä puuveneharrastuksen aloittaneella on siis mennyt materiaaleihin, työkaluihin ja tarvikkeisiin sekä veneen sisustukseen 5 970 euroa.
Tämän lisäksi olen käynyt erilaisia kursseja, yhteensä noin 500 euron edestä. Kurssit ovat liittyneet avigointiin, purjehdukseen ja puuveneen huoltoon ja kunnostukseen – kaikki ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja tuoneet lisää näkökulmia harrastukseen.
- Saaristomerenkulku, 77 euroa (Espoon Kipparit/ Espoon työväenopisto)
- Purjehtijakurssi, 260 euroa (Suomelinnan Pursiseura)
- Puuveneen huolto ja kunnostus, 105 euroa (Kuggomin kansanopisto, Axxell, Pernaja)
- Pimeäpurjehdus, noin 20 euroa (Espoon Kipparit)
- Puuveneen hoitokurssi, 30 euroa (Suomenlahden puuveneilijät)
Maksuja laituripaikoista ja talvisäilytyksesta kertyy folkkarin kokoiselle veneelle 240 euroa kesäisin ja 80 euroa talvisin. Yhteensä 820 euroa kolmessa vuodessa.
Suurin vuosittainen kuluerä taitaa olla ylimääräinen lämmin vuokravarasto (2 kuutiota) purjeille, patjoille jne. sekä muille tavaroille 851 euroa vuodessa! Mistä tätä tavaraa oikein tulee?
Myös vuonna 2009 tehtiin paljon mutta suurin osa tarvikkeista ja työkaluista oli hankittu edellisenä vuonna. Hiomatarvikkeisiin, maaleihin, siveltimiin sekä sekalaisiin tarvikkeisiin kului yhteensä 460 euroa.
Talvisäilytys ja kaupungin venepaikka yhteenä 320 euroa. HSK:n jäsenyys ja vuosimaksut 710 euroa.
Toisaalta päädyin tänä vuonna uusimaan patjat ja hankkimaan verhokangasta tyynyihin ja keulapiikin ja “salongin” erottavaan väliverhoon, kustannukset yhteensä noin 1 600 euroa.
Eli halvaksi ei tullut tämäkään vuosi. Ensi vuonna sitten sähköistys, plotterit jne.
Venekatoksen toimivuus on kaiken A ja O kun lähtee itse kunnostamaan venettä ja tekemään huoltotöitä. Olennaista on hyvä päällyspressu, mielellään sellainen joka päästää hyvin valoa läpi mutta on kuluneenakin vesitiivis, lisäksi halliin on rakennettava oikea valaistus ja sähköistys.
Venekatoksen rakentamiseen, kestopeitteeseen ja valaisimiin kului 100 euroa, aiemmin ostetut kulmaraudat ja puutavara käytettyinä noin 60 euroa.
Oma haasteensa aloittelijalle on venekatoksen suunnittelu ja mitoitus - tässä muutama vinkki. Tässä hyvä ja selkeä piirustus 9 x 4 metrin venekatoksen rakentamiseen. Monet haaveilevat kaarihallista, tässä taas Puuvene.fi ohje sille. Omasta mielestäni kyllä ensimmäinen katos on helpompi purkaa keväällä pieneksi kasaksi säilytystä varten.
Huonoista työkaluista tulee vain vihaiseksi, siksi panostin alusta alkaen Lönnqvistin suosittelemiin lähes ammattilaistasoisiin työkaluihin.
- Fein Multimaster sekä tarvikelaukku, 339 euroa.
- Metabo epäkeskohiomakone, 150 mm, 259 euroa
- Kärcher-imuri hiontapölyn imemiseen, 69 euroa
- Metabo akkuporakone, 129 euroa
Sähkötyökalut, yhteensä 796 euroa.
Hiontatarvikkeisiin - papereihin, Bahco-kaapimiin ja teriin kului yhteensä 215 euroa.
Maalit ja ohenteet, kyllästeet, petsit ja lakat maksoivat yhteensä 522 euroa. Tällä summalla siis maalattiin kansi, lakattiin kyljet ja kansirakenteet, maalattiin pohja ja vesilinjan raita. Maalaustarvikkeisiin, siis puhdistuskemikaalehin,siveltimiin, siniseen maalarinteippiin, tahmaliinaan ja putsausliinoihin, käsineisiin ja suojiin kului yhteensä noin 165 euroa.
Tarvikkeisiin siis upposi rahaa noin 1 800 euroa.
Tähän päälle kaupungin venepaikka, 240 euroa ja talvisäilytys 80 euroa sekä kurssien kustannukset.
Kyselin edellisessä artikkelissa mitä veikkaisitte veneilyharrastuksen kustannuksiksi, siis sen jälkeen kun ostimme 2007 veneen 3600 eurolla. Kyselyyn vastasi 71 henkilöä. Suurin osa, 34 %, arvasi että yli 6000 euroa, 24 % arveli kuluja kertyneen 2000 – 4000 euroa. Optimistinen 4 % äänestäjistä arvioi kulujen olleen alle 1000 euroa.
No, niin…
2007 oli veneen hankintavuosi, vene hankittiin elokuussa, joten tarvikkeisiin ei vielä tuolloin kulunut paljon rahaa. Keltaisen pörssin kautta löytyi hyvät IF-veneen teräspukit 100 eurolla, venekatoksen puumateriaali, kulmaraudat ja pressu käytettyinä muun sekalaisen tavaran kanssa noin 150 euroa. Vakuutin veneen IF:ssä, vuosimaksu täyskaskosta 85 euroa. Talvisäilytyspaikka kaupungilla 70 euroa, ja loppukauden venepaikka EPS:illä 100 euroa. Lisäksi hankimme vähän mukavuusjuttuja – myrskylyhdyt, Ezetil jääkaapin (40 eur) jne.
Kulut ekana vuonna yhteensä 577 euroa.
Jos haluat treenata ja palauttaa mieleen muutaman perussolmun on tarjolla paljon hyviä sivustoja… Melkein hauskin on “Knots Gallery” , joka löytyy Tollesbury Sailing Club (Essex) sivuilta… Siis jos haluat vaihtelua “ämmänsolmuun” ;).
Peribrittiläisenä saittina sieltä ohjeet löytyvät myös Windsorin-solmuun.. siis SOLMION sitomiseen. Mikäs sen tärkeämpää veneilykautta varten varautuessa (vitsivitsi).
Toinen hauskasti animoitu saitti on tämä, jossa on hiemen enemmän solmuja ja hienosti vaiheistettuna:
http://www.animatedknots.com/indexboating.php?LogoImage=LogoGrog.jpg&Website=www.animatedknots.com























Lukijakommentit